Ei ole pitkään aikaan tullut kirjoitettua. Pikku Rölli on nyt sikiö!

Pahoinvointi on jo jossain määrin vähentynyt, mutta edelleen huonoja oloja piisaa. Yliopistolla olen jo paremmin kyennyt olemaan, ja selviytynyt pitemmistäkin päivistä (puhki, mutta) kunnialla. Mielialat ovat olleet melko tasaisia jonkin aikaa, mutta eilen tuli aivan hirveä tuntien ahdistus älyttömistä syistä. Tollaseen mielentilaan ei olisi kyllä hyvä päätyä, stressihormonit ei tee hyvää vauvan kehitykselle. Luinkin eilen, stressin vaikutuksia voi minimoida liikunnalla (hoitaa stressiä ja kohottaa mielialaa) ja raskausajan liikunnalla pitäisi muutenkin olla myönteisiä vaikutuksia pikku palleroon. Ilmeisesti vauvan hermostollinen kehitys olisi nopeampaa ja lapsen kyky rauhoittaa itsensä syntymänjälkeen olisi parempi kuin liikuntaa harrastamattoman lapsella. Eilen kävin pienoisella juoksupyrähdyksellä ja tänään pitemmällä lönkyttelylenkillä. Lenkin aikana tuli huono olo, vaikka vauhti oli etanasarjaa. No mutta varmasti teki silti hyvää pieni happialtistus.

Toivottavasti saisin tähän blogikirjoitteluun rutiinia. Ehkä pitäisi vain tulla päivittelemään näitä pieniäkin kuulumisia.

rv 10+3